Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2018.
Kuva
Tärkeä päivä 15.1.2019! Tänään osallistuin koko päivän Seinäjoen keskussairaalassa monen ammattilaisen järjestämään luentoon leikkaukseen liittyen. Meitä oli neljän naisen ryhmä, kaikki menossa leikkaukseen tänä talvena. Tapasimme ravintoterapeutin, joka kertoi leikkausta edeltävästä dieetistä sekä leikkauksen jälkeisestä ravitsemuksesta. Fysioterapeutti opetti mm. hengitystekniikkaa, jota käytetään heti leikkauksen jälkeen sekä liikunnan aloittamisesta toipilasaikana. Sairaanhoitaja neuvoi, miten pistetään itse veritulpan ehkäisyyn lääkettä viikon tai parin ajan leikkauksen jälkeen. Jokainen meistä tapasi yksi kerrallaan kirurgin, joka kertoi leikkauksesta ja sai itsekin esittää toiveensa leikkaustavasta (mahalaukun kavennus vai – ohitus). Mun tapauksessa päädyttiin kavennukseen eli sleeve eli hihaleikkaukseen. Kysymyksiä sai esittää. Lääkäri myös kertoi, kuinka pitkä ENE-dieettiä kullekin tulee ennen operaatiota. Minä sain 6 pitkää viikkoa, jonka keskellä myös joulu :) Viimeis
Koneiden kapina :) On tulleet Keskussairaalan ja Terveyskeskuksen käytävät tutuiksi viime viikkoina. Viime viikolla olin menossa tapaamaan vatsatautien poliklinikalle asiantuntijahoitajaa. Käytävä oli pitkä kuin urheilukentän rata, niin että onneksi oli puoliso mukana työntämässä pyörätuolia. Juuri ennen kuin pääsin perille oli kaksi kuljetusrobottia keskustelemassa keskenään ja tukkivat käytävän. Kesti aikansa ennen kuin löysimme hoitajan, joka osasi painella oikeita nappuloita roboteista ja sai ne väistämään. Hoitaja kertoi leikkaustavoista ja niiden valintakriteereistä. Dieetistä ennen leikkausta ja minimalistisista syömisistä leikkauksen jälkeen. Ei juurikaan tullut uutta tietoa, kun on yrittänyt imuroida itsenäisesti kaiken mahdollisen infon. Huomenna sitten tapaan vihdoin kirurgin. Siitä kerron ensi kerralla.
Eteenpäin, vihdoinkin! Niin meni hikisen kuuma kesä, kun yritti vain selvitä helteestä hengissä. Painon kanssa on ollut ankaraa taistelua ettei se nousisi, kun kovalla työllä sen sain laskemaan. Koko kesän myös odottelin turhaan, että sairaala muistaisi kirjeellä ja kertoisi mitä tässä projektissa seuraavaksi tapahtuisi. Lopulta kun koko odotus oli jo muuttunut melkein epätoivoiseksi putkahti paksu kirje laatikkoon! Kerralla tulikin sitten ohjausta useampaankin käyntiin. Verikokeita kahtena päivänä, ensimmäisellä kerralla 11 tuubia! Sitten fysioterapeutille neljän muun samalla polulla olevan kanssa. Samalla reissulla tapasin ravintoterapeutin, joka tutki labrakokeideni tuloksia ja ohjeisti syömistä sen mukaan. Proteiineja pitää saada reippaasti enemmän, B12-vitamiinia myös pillereinä ym. Kokeissa selvisi myös, että mulla on helikobakteeri suolistossa ja se pitää saada hengiltä ennen leikkausta. No nyt sitä häädetään voimallisesti kahden yht´aikaa syötävän antibiootin ja mahaha